lauantai 1. marraskuuta 2014

Pyhäinpäivä


Lyhdyt on viritetty ulos ja kynttilät sisälle monen rakkaan muiston kunniaksi. 
Niinkuin varmasti kaikki muutkin, myös minä olen menettänyt rakkaita. 
Kaikki isovanhempani ovat kuolleet jo vuosia sitten, viimeisestä on jo yli kymmenen vuotta. 
Kummisetä, kaksi ystävää...
kaksi karvaista ystävää...

Kummisedän menetys on ollut minulle vaikeimpia asioita elämässäni. 
Hän oli iso persoona isolla sydämellä.
Minua hän kohteli aina kuin prinsessaa ja voi itku kun sitä naurua on ikävä! ...Tätä tekstiä voisi vain jatkaa ja jatkaa...


Tätä postausta tehdessä olen naputellut tekstiä ja sitten poistanut sitä. ja sitten taas uudestaan...
On vaikea valita miten paljon tänne kirjoitan.
Kaikkea ei nyt tänne vain kuitenkaan viitsi naputella...








Vaikka he ovatkin usein mielessä, on tehnyt hyvää oikein pysähtyä muistelemaan menetettyjä rakkaita. 
ja sytyttää ajatuksella ne kynttilät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi :)