lauantai 27. syyskuuta 2014

Rautalangasta askartelua

Samanhenkisen työkaverin kanssa ollaan jokusen kertaa puhuttu, että olisi kiva pitää naisten kanssa askartelu-ilta. Askartelua, herkuttelua, hyvää viiniä jne....
Mietittiinkin jo että mitä voisi sitten askarrella, pitäisi valmistua suht, nopeesti ja helposti. eikä kukaan jaksa rehata kauheesti tavaraa mukana.
Netissä sitten törmäsin rautalangasta tehtyyn enkelikynttilään. 
Päätin kuitenkin ensin kokeilla miten kynttilänjalan teko onnistuu, vai onnistuuko ollenkaan.

Lopputulos on tässä ja täytyy sanoa että onneksi kokeilin ensin tehdä näitä itse. Ensi kerralla olen paljon viisaampi ;)


Eipä näistä ensimmäisistä mitään kaunokaisia tullut, mutta idean näistä varmaan saa irti. Ensikerralla tulee varmasti jo enemmän silmää kestäviä :D

Koska meillä ei nyt sattunut sementtiä olemaan enkä viitsinyt tämän takia sellaista 25kg säkkiä ostaa niin päätin kokeilla tälläistä korjauslaastia. ja hyvin toimi!
paitsi että kannattaa huomioida että tämä kuivuu erittäin äkkiä ja vettä kannattaa laittaa enemmän kuin ohjeessa sanotaan. Kuten kuvasta huomaatte niin alustasta tuli kovin möykkyinen ja oikeasti tosi rumia... löysemmällä laastilla olisi tullut paljon tasaisempi pinta. 


Rautalangasta olin jo valmiiksi vääntänyt spiraalit, jotka sitten upotin laastiin. Osaan olin jo tehnyt siivetkin valmiiksi, mutta osan jätin ilman. 
Pullonkorkilla painoin kolon kynttilälle, mutta ensikerralla käytän kelmutettua kynttilää.
Pullonkorkista jäi liian iso kolo, vaikka eipä tuokaan haittaa, pitäähän tuo rautalanka kynttilän pystyssä.




Siipien vääntäminen rautalangasta oli ylivoimaisesti hankalin osuus. Mun työkalut ei ehkä ollut parhaat mahdolliset ja ehkä tuohon siipiosuuteen riittäisi hieman ohkaisempi rautalanka. 
Tuohon ohkaiseen rautalankaan olisi voinut laittaa vielä valkoisia helmiä... 
olisi tullut paljon nätimpi :)

Nähtäväksi jää toteutuuko askartelu-ilta. Tämä syksy kun on hieman kiireistä aikaa  ja pikkujoulukausikin alkaa jo pian...

Mutta nyt pitääkin jo alkaa valmistautua töihin. 
Mukavaa viikonloppua!

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Helminauha pihlajanmarjoista

Eilen vapaapäivänä tuli askarreltua pihatöiden lomassa pihlajanmarjoista helminauha. Kauan pähkäilin, että mihin ihmeeseen sen laitan ja useiden kokeilujen jälkeen se päätyi lopulta terassille. Toivottavasti linnut ei bongaa sitä. Vaikka eipä tuokaan pahasti haittaa, hyvään tarkoitukseen menisi :)
kunhan eivät myöhemmin palauta...




On tuo oksa härveli terassin katossa sitten maailman vaikein ja ärsyttävin kuvattava. Näyttää onneksi paremmalta kuin mitä kuva antaa ymmärtää.






Parin vuoden takaiset höyhenetkin on edelleen hyvässä kunnossa. 




Vieläkin kukkapenkistä nousee uusia kukkia! Tuntuu oudolta, että tämäkin hentoinen pinkki kukka kukkii vasta nyt kun ilmat on jo viilenneet ja puutkin varistavat lehtensä.
mutta en valita... 


Huomenna onkin taas kiva päivä tiedossa. Fysioterapiaa lonkalle ja hieman omaa aikaa. Taidanpa lähteä kiertelemään kirppareita kun kerrankin pääsee ilman lapsia. Viimeksi juniori karkasi ulos ja oli muutenkin hieman levoton keikka...
NIIN ja illalla on kivat treffit tiedossa! Tuskin maltan odottaa :)

perjantai 12. syyskuuta 2014

Omenahilloa uunissa

Sain tädiltä sangollisen herkullisia omenoita. Meillä lapset syö päivässä parhaimmillaan 10 omenaa yhteensä, joten olivat enemmän kuin tervetulleita.
Osasta tein kuitenkin omenahilloa.
Super hyvää sellaista,
ja super helppo sitä oli myös tehdä.






Ohje:

1kg omenoita
500g hillosokeria
1-2 kanelitankoa
sitruunamehua maun mukaan

- Pestyt omenat paloitellaan kuorineen ja siemenkota poistetaan, laitetaan isoon laakeaan vuokaan.
- Lisää sokeri+ kanelitangot ja sekoita
- Laitetaan 150 asteiseen uuniin noin 1h30min
- Sekoita välillä
- Lisää sitruunamehu maun mukaan
- Soseuta pienissä erissä ja purkita (lämpimiin purkkeihin) 



NAM!

tiistai 9. syyskuuta 2014

Syysaskarteluja

Mikä on ihanampaa syksyllä kun kuunnella sateen ropinaa ja touhuilla sisällä ilman kiirettä.
Tyttö on ollut kuumeisena kotona, joten tehtiin vähän tyttöjen juttuja  kun pikkumies nukkui kuumeisena päikkäreitä.
Tyttö toki meni jo tänään kouluun ja poikakin saa mennä huomenna hoitoon. 

Töissä on keittiön reunustalla "saa ottaa-piste" ja sieltä olen muutaman ison peltipurkin napannut itselleni. Spreymaalilla olen maalannut muutaman, mutta niistä ei tullut ihan toivotunlaisia. Ikävästi tulee valumia. Pitäisi maalata monta ohutta kerosta, kun minä ruiskuttelin maalia heti kerralla reilusti :D Kärsivällisyys ei ole mun juttu...

Kirpparilta olen aikoja sitten ostanut räsyisen vanhan pokkarin. Ostin sen siis ihan askartelua varten. 
Tarvittiin siis peltipurkki + paperia + liimaa + naula ja vasara.
Ihan kivahan lyhty siitä tuli :) Sopii hyvin lasten kirjojen rinnalle. 



Pahvilaatikkokin sai uuden pinnan ja napit uuden säilytyspaikan.


..ja vielä loppuun muutama tunnelmakuva illallta. 
ja tästä tulikin mieleen, että mun olisi jo aika laittaa osa lyhdyistä eteenpäin..
niitä on ihan liikaa. Mistähän sitä malttaisi luopua??




..no tästä en ainakaan luovu ;)



perjantai 5. syyskuuta 2014

Onnea on oman pihan kukat

Niin se vain pyörähti meilläkin arki käyntiin.
Nuorimmainen aloitti hoidon uudessa päiväkodissa ja siellä on mennyt oikein hyvin.
Ihan kuin olisi ollut siellä aina, kuulemma :)
Eskarilaisella on mennyt hyvin ja kotonakin näkee muutoksen vintiössä. Voisi sanoa että yhdessä yössä kasvoi yhtäkkiä isoksi pojaksi ;)
Toivottavasti tämä on pysyvä tila :D
ja esikoinen on aloittanut syyslukukauden jo neljännellä luokalla...
juuri eilen mietittiin miehen kanssa että jo 5-vuoden päästä meidän elämä on ihan toisenlaista.
Neiti on silloin jo 15 ja suurien päätöksien edessä.
ja pojatkin ovat jo isoja koululaisia silloin...
Hurjaa miten se aika menee niin äkkiä!


Kun vain muistaisi joka päivä nauttia elämästä tässä ja nyt.
Aika on niin katoavaista.


Keräsin omasta pihasta ruusuja ja syyshortensiaa sisälle silmäniloksi.
Pian pitääkin laittaa ruusut suojaan pakkasilta.
Kynttilöitä ja öljylamppujakin on jo poltettu ahkerasti.
ja kutimet on otettu esille. 
Ihana syksy!













tiistai 2. syyskuuta 2014

Kuvapläjäys Pärnusta

Kävimme miehen kanssa kaksin muutaman päivän lomalla Viron Pärnussa viime viikonloppuna. 
Miehellä oli viimeinen lomaviikko ja mulla sopivasti enemmän vapaata ja saatiin lastenhoitokin järjestymään. 
Torstaina startattiin auto kotipihasta, meidän 16-vuotis päivänä.
Yövyttiin miehen veljen luona Helsingissä ja aamulla aikaisin lähti laiva.

Omalla autolla ajeltiin Tallinnasta Pärnuun.
Mies oli järkännyt hotellille mulle pienen yllätyksen ja huoneessa odotti 10 isoa ruusua ja kuoharipullo jäissä.
Eipä olisi paremmin voinut lomaa aloittaa!








Hotellinamme oli Villa Wesset. Oikein siisti, kiva pieni hotelli.
Meidän huone oli melko pieni, mutta meille oikein sopiva. Olisi pitänyt olla aiemmin asialla jos olisi halunnut isomman ja kylpyammeellisen huoneen.
Pakettiin kuului aamiainen ja oli sitten ihan täydellinen aamupala.. harvoin sitä aamiaisella kuoharia saa...
Muutenkin ruuat olivat ihan huippuluokkaa. Etukäteen jo katseltiin minne mennään syömään. Kerran jouduttiin muuttamaan suunnitelmia, kun ravintola oli tupaten täynnä.
Tässä vielä kuvaa jälkiruuasta Lime Loungessa. Parempaa en ole tainnut saada missään...
(hinta vaivaiset 5€)







Sääkin suosi meitä, ainoastaan kerran hieman kastuttiin, kun olimme kävelemässä ravintolaan. Lyhythihaisella paidalla pärjäsi oikein hyvin.


Paljon tuli kuvailtua kaupungin rakennuksia. Mä sitten rakastan vanhoja persoonallisia taloja! eikä haittaa yhtään vaikka maali hilseilee yms.
Teki mieli pussata melkein joka taloa ;)







Pärnun taidettakin tuli ihailtua. Taidegallerian edustalla oli hauska koira.


Pärnu on täynnä vanhoja isoja puita, ja siksi ehkä hieman pimeä kaupunki. Illalla katuvalaistus oli kuitenkin kunnossa! Useissa puissa oli hauskoja erilaisia linnunpönttöjä.


ja se Pärnun ranta...
Sinne on päästävä lasten kanssa kesällä uudelleen.
Rantaa todellakin riitti silmän kantamattomiin ja ranta oli pitkän matkaa matala.









illan hämärtyessä...





Ehdottomasti näkemisen arvoinen kohde. Me oltiin paikassa toki vain kaksi yötä, mutta hyvin ehdittiin koluta kaupunki siinäkin ajassa. Sen verran on pieni kaupunki. 

Harmittaa hiukan kun ei päästy syömään tänne. Oli sitten ihan mun paikka, mutta itku kun sinne oli halunnut moni muukin syömään. (ja joku paikallinen perhe etuili ja vei viimeisen pöydän...)
ihan "karkki" paikka, paljon ihania värejä ja suussasulavan näköisiä leivoksia.
Siellä myös myytiin ravintolan omia ihania kortteja.

kuva ravintolan omilta sivuilta

ensikerralla sitten...